Читать онлайн
Telefoonissa: Yksinäytöksinen kuvaus
Telefoonissa: Yksinäytöksinen kuvaus
TELEFOONISSA
HENKILÖT:
Kihlakunnan tuomari Eskilson. Maaseututuomari.
Siiri, hänen veljensä tytär.
Ida, hänen sisarensa tytär.
Birger, Idan sulhanen.
Nilla, vanha talouden hoitaja.
Notario.
Tytöt.
Tapaus tuomari Eskilsonin konttoorissa.
Iso huone, vanhanaikuiset huonekalut. Vasemmalla iso kirjoituspöytä, ihan sen vieressä telefoonikone. Isot akkunat, pienillä ruuduilla, verhottu paksuilla tummilla villauutimilla. Oikealla iso vanhanaikainen uuni, jonka ala-osasto muodostaa penkereen, jolle on asetettu kaksi suurta kukkavaasia, ilman kukkia. Uunin lähellä pienempi pöytä. Ovia perällä. Oikealla pienempi pöytä, vievä käytävään; ylhäällä oven päällä ympyriäinen lasi-ikkuna, ulkoa verhottu uutimella; ovi avautuu sisään päin. Kirjahyllyjä, täynnä paksuja kirjoja, asiakirjoja y.m. papereja. Pari suurta mukavaa nojatuolia. Vasemmalla seinällä vanha kaappi. Lamppu kirjoituspöydällä on sytytetty. Pienemmällä pöydällä on ompelurasia.
SIIRI (istuu ja kirjoittaa. Telefoonikello helisee. Hyökkää ylös ja puhuu telefooniin.) Sinäkö se olet Kalle? (Äänettömyyttä. Hän kuuntelee.) Miksi et ole soittanut kertaakaan näinä kahtena päivänä.
* * * * *
Sitä minä juuri epäilinkin. Sinun äänesi kaikuu niin vieraalta. Voitele talilla jalkapohjasi ja kääri villasukka kaulaasi illalla, kun rupeat levolle; mutta käännä sukka nurin, muuten siitä ei ole apua. Niin minä aina teen, kun olen vilustunut.
* * * * *
Mille sinä naurat?
* * * * *
Siltä se ihan kuului, niinkuin olisit nauranut.
* * * * *
Vai niin! – Tiedätkös, minä jään aivan yksin kotia koko illaksi.
Toiset kaikki menevät tanssiaisiin.