Читать онлайн
Ensimmäiset novellit
Ensimmäiset novellit
SIIHEN AIKAAN, KUN ISÄ LAMPUN OSTI
I
Siihen aikaan, kun isä lampun osti, sanoi hän äidille näinikään:
–Äiti hoi, kuulehan,—eiköhän ostettaisi lamppua meillekin
–Mitä lamppua!
–No, etkö sinä tiedä, että kirkonkylän kauppamies on Pietarista tuonut semmoisia lamppuja, joista yksi näyttää enemmän kuin kymmenen pärettä. Jo ovat pappilaankin semmoisen ostaneet.
–Onko se semmoinen, että, kun se keskellä huonetta palaa, näkee joka nurkassa lukea melkein kuin selvällä päivällä?
–Se se on—ja siinä palaa öljy, eikä tarvitse muuta kuin sytyttää iltasella, niin se palaa sammumatta, vaikka aamuun asti polttakoon.
–Mutta mitenkä se märkä öljy palaa?
–No, mitenkäs viina palaa?
–Mutta saattaisihan siitä tulla tulipalo koko taloon—kun viina syttyy palamaan, ei se sammu vedelläkään.
–Eihän siitä mitenkä talo palamaan pääse, kun öljy on kiintonaisen lasin sisässä ja tuli on myöskin.